sunnuntai 3. elokuuta 2014

Jos vaikka jotain saisi ommeltua

Jos jotain hyvää haluan löytää siitä, että toinen kissamme oksensi ja ripuloi eilen ja olin yksin kotona paniikissa niin sain ainakin siivottua hiukan tänään. Siivosin nimittäin aina yhtä sotkuisen työpöytäni samalla kun moppasin keittiön lattiaa oksennuksesta.

Työpöytäni on Lahden Puukalusto Oy:n eli nykyisen Iskun. Ostin sen reilu vuosi sitten Tori.fi:stä, kun muutimme hiukan isompaan asuntoon. En ompele siinä paljoakaan, koska töissä tulee niin paljon ommeltua eikä kotona enää jaksa. Yhtenä päivänä yritin hätäisesti korjata bikineitäni, mutta langat olivat kadoksissa. Mutta työpöytä on silti kiva -varsinkin siistinä. Kissakin voi jo vähän paremmin.







2 kommenttia:

  1. Juuri sellainen ihmisen kokoinen huonekalu, joita silloin osattiin suunnitella. Lamppukin on selvästi persoona! Hyvä että kissaystävä on parempi, miten ne aina osaavatkin valita sen hetken, kun on yksin tai että eläinlääkärin ovi on jo lukossa ja päivystävän eläinlääkärin puhelu maksaa 6 euroa minuutilta.

    Etsiskelen meille päivittäin torista sohvaa, mutta sirous ja vuodesohva eivät sovi yhteen tai sitten sellaisista ei haluta luopua. Oikeastaan kaiken muun löytää sirona ja sopivana, mutta sohva on hankalin, edes uusissa huonekaluissa ei ole omaan silmään sopivaa, ainakaan minä en ole löytänyt. Ehkä täytyy vain ostaa yövieraille patjoja ja hankkia kaunis vanha sohva, ilman vuodetta.

    VastaaPoista
  2. Ei tule minullekaan mieleen siroa vuodesohvaa, aika möhkäleitä yleensä ovat. Meillä on mökillä kohtuu siro vuodesohva 60-luvulta, mutta se ei taas ole kovin kaunis...

    VastaaPoista