50-luvun nojatuolit

50-luvun nojatuolit ovat yksi yleisimmistä verhoilutöistäni ja viime viikolla valmistui taas kaunis nojatuolipari kyseiseltä vuosikymmeneltä. Tällä kertaa puuosat kävivät ruiskumaalaamossa hakemassa uutta ilmettä ja verhoiluksi tuli mukavan pehmeäpintainen raikkaan harmaa verhoilukangas. Myös pehmusteet menivät uusiksi kuten yleensä tämän ikäisissä tuoleissa.

Minulta löytyy meidän vintille jemmattuna muutama samanlainen tuolinrunko. Tuolit ovat 50-luvulta lähtien odottaaneet pehmusteita ja verhoilua pelkkinä tehdasrunkoina, joten ehkä olisi aika saattaa myös vintillä olevat tuolit käyttöön aika monen vuosikymmenen odottelun jälkeen. Minulle voi laittaa kyselyä rungoista, mikäli alkoi kiinnostamaan. Kankaan ja puuosien pintakäsittelyn saa luonnollisesti itse valita :)

Keinutuoli ja kaveri

Tällä viikolla palasin verhoilutöiden pariin ihan oikealta lomalta! Kävimme Matiaksen kanssa viikon lomamatkalla eläkeläisen ja lapsiperheiden suosiamalla Teneriffalla. Matka oli oikein mukava luonnossa liikkumisen ja rantaloman kombo, mutta yhteen asiaan olin kovin pettynyt: Nykyään on ilmeisesti lomalennoillakin liian noloa taputtaa lentokoneen saapuessa perille. 

Tämä viikko on mennyt verstaalla haahuillessa, mutta lomaa ennen valmistui hurmaava kaksikko eli vanha keinutuoli ja rahi. Keinutuoliin tein kevyen puuosien ehostuksen ja kankaaksi valikoitui puuosien kanssa hyvin yhteensopiva harmaa kuviollinen verhoilukangas.

Ilmari Lappalaisen nojatuolit

Tänään valmistui nojatuolipari, joka on peräisin 40-luvun lopulta. Ilmari Lappalainen on  suunnitellut Askolle 1948 saman näköisen Laila-nimisen nojatuolin, mutta epäilen että muillakin valmistajilla on ollut vastaavanlaisia tuoleja tuotannossa. Istuimen jousitus oli tuoleissa alkuperäinen, joten se oli nyt tullut tiensä päähän. Uutta verhoilua kun ei kannata löysän jousituksen päälle tehdä. Yleensä myös joustinten päällä oleva juuttikangas on vuosien saatossa hajonnut, jolloin täytteet pääsevät varisemaan lattialle tai tuolin sisälle. Tällä kertaa vanha joustinkangas oli vanha sokerisäkki, jonka laitoin takaisin tuoliin uuden juuttikankaan kaveriksi.

Uudeksi kankaaksi valikoitui villakangas, jonka sävy on hieman sinertävä. Kesäkuussa verhoomolla kävi Laila-sohva, joka verhoiltiin samalla Camiran villakankaalla, mutta hienolla vihreällä sävyllä. Onpa mukavaa, kun asiakkailla on näin hyvä kangasmaku!

Putkirunkoinen nojatuoli

Innostun itse helposti vanhoista putkirunkoisista tuoleista, joten olikin mukavaa saada verhoilutyöksi näin komea nojatuoli. Tuoli on arviolta 50-luvun loppupuolelta ja verstaalle saapuessaan täysin alkuperäisessä kuosissa. Vanha pehmustus, joka sisälsi vaahtokumia ja harmaavanua meni vaihtoon ja tiikki käsinojat hiottiin ja käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla. Kankaaksi valikoitui upea Harlquinin kuviosametti.

50-luvun ruokapöydän tuolit

Ensimmäinen Verhoomo Kotosalla -vuosi on ollut aika nojatuoli painotteinen, mutta nyt alkusyksystä verhoiltavana on käynyt myös useampi ruokapöydän tuoli. Ehdottomasti suuritöisin ja hienoin setti ovat olleet nämä 50-luvun kauniit tuolit, joihin tehtiin koko remontti puuosien pintakäsittelystä lähtien. Olen kovin yrittänyt pitää pintakäsittelytyöt pelkissä käsinojissa ja jaloissa, mutta nyt tuli taas otettua vähän isompi urakka työn alle. Onneksi elokuun lopusta löytyi muutama oikein aurinkoinen päivä, jolloin kävin pihalla hiomassa runkoja. Puuosat käsiteltiin Osmo colorin öljyvahalla, värisävynä valkotammi. Kankaana on upea Scion Fabricsin Enola, joka hohtaa vaaleanpunaisen ja harmaan sävyissä.

Itse olen aivan hirmu tyytyväinen tuolien lopputulokseen, vaikka olihan näissä melkoinen homma. Nyt olen taas sillä linjalla, että pintakäsittelytyöt pidetään mahdollisimman pieninä. Seuraava työ onkin lähdössä muualle ruiskumaalaukseen. Viimeisenä kuvana on asiakkaani lähettämä kuva tuoleista ennen kunnostusta.

60-luvun nojatuolit

Verhoomolta on valmistunut nyt alkusyksyn aikana kiinnostavia tuoleja toisensa jälkeen, joten pitää alkaa niitä tänne blogiin vähän tiheämmin päivittämään. Tämä tuolikaksikko 60-luvulta muistuttaa hiukan Hiort af Ornäsin Caravelle-tuolia, mutta valitettavasti näistä ei löytynyt mitään merkintöjä edes verhoilun alta. Toisessa tuolissa oli vanhastaan ruskea vakosametti ja toisessa vihreä kukkakangas. Tuolien pehmusteita uusittiin ja nyt haluttiin kankaaksi tyylikästä tummaa.