Artek 401-tuolit

70-luvun Artek 401-tuolit eli korvatuolit kävivät hakemassa uutta ilmettä verhoomolla. Myös puuosat hiottiin ja lakattiin. Artekin huonekalujen osalta teetän puuosien pintakäsittelyt aina muualla, Artekit hyvin tuntevalla pintakäsittelijällä. 

Alkuperäinen niinikangas oli valitettavasti tullut tiensä päähän ja uudeksi verhoiluksi valikoitui Camiran hiilen musta villakangas. Vanha niinikangas oli säilynyt hyvin tuolien takaselässä ja tein niinikankaasta muistoksi koristetyynyt, joiden keskelle tuli vanhat selkänojan nahkanapit. Verhoomon kätköistä löytyi lisäksi sopivan sävyistä nahkaa reunan tereeseen.

Mustien tuolien kuvaaminen aurinkoisena päivänä vastavaloon ei ollut ehkä kaikkein paras idea, mutta näillä kuvilla mennään nyt. Täältä voi vilkaista millaiset korvatuolit valmistuivat, kun kyseessä oli vanhempaa tuotantoa olevat 1940-luvun tuolit.

Artek

Syksyyn on mahtunut myös useampi Artek-tuolin kunnostus. 611-tuolit ja 45-tuolit saivat uudet mustat pellavavyöt. 45-tuoleihin uusittiin lisäksi osittain irronneita käsinojien rottinkipunoksia. 69-tuolit verhoiltiin mustalla nahalla.

Laiskanlinna Svenskt Tennin kankaalla

Syksyn toinen perinteinen laiskanlinna verhoiltiin myös ylellisellä kuviopellavalla, kun kankaaksi valikoitui Josef Frankin 1940-luvulla suunnittelema Aramal, jota valmistaa ruotsalainen Svenskt Tenn.

Kyseessä on Askon 1930-40 -luvun vaihteen sironmallinen laiskanlinna, joka kunnostettiin pohjia myöden. Aiemman postauksen laiskanlinnaan verrattuna tässä tuolissa on hieman vähemmän työvaiheita, koska käsinojissa ei ole jousitusta ja selän jousitus sekä rakenne on myös huomattavasti yksinkertaisempaa mallia. Yleisesti ottaen vanhat laiskanlinnat ovat kuitenkin yksi työläimmistä verhoiluhommista. Toisaalta ne ovat myös yksi hienoimmista perinteisistä suomalaisista huonekaluista.

30-luvun laiskanlinna

Taas on aika päivittää monen kuukauden blogitauon jälkeen syksyn 2019 verhhomolta valmistuneita tuoleja ja sohvia.

30-luvun perinteinen laiskanlinna kunnostettiin kauttaaltaan pohjia myöden perinteisin menetelmin ja materiaalein. Tämä on usein verhoilun yhteydessä tarpeellista, mikäli pehmusteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Työvaiheita vanhassa laiskanlinnassa on paljon ja päällystämistä ennen tehdään suurin osa työstä. Joustimia löytyy yleensä istuimesta, käsinojista ja selkänojasta ja tässäkin tapauksessa ne kaikki vaativat kunnostusta.

Tähän suvussa kulkeneeseen perintölaiskanlinnaan valittiin Lauritzonin Hammond-pellavakangas. Kankaasta tehtiin lisäksi irtotyyny, käsinojahuput sekä niskasuojus. Mielestäni upea ja taianomainen lopputulos!