Ilmari Lappalaisen nojatuolit

Tänään valmistui nojatuolipari, joka on peräisin 40-luvun lopulta. Ilmari Lappalainen on  suunnitellut Askolle 1948 saman näköisen Laila-nimisen nojatuolin, mutta epäilen että muillakin valmistajilla on ollut vastaavanlaisia tuoleja tuotannossa. Istuimen jousitus oli tuoleissa alkuperäinen, joten se oli nyt tullut tiensä päähän. Uutta verhoilua kun ei kannata löysän jousituksen päälle tehdä. Yleensä myös joustinten päällä oleva juuttikangas on vuosien saatossa hajonnut, jolloin täytteet pääsevät varisemaan lattialle tai tuolin sisälle. Tällä kertaa vanha joustinkangas oli vanha sokerisäkki, jonka laitoin takaisin tuoliin uuden juuttikankaan kaveriksi.

Uudeksi kankaaksi valikoitui villakangas, jonka sävy on hieman sinertävä. Kesäkuussa verhoomolla kävi Laila-sohva, joka verhoiltiin samalla Camiran villakankaalla, mutta hienolla vihreällä sävyllä. Onpa mukavaa, kun asiakkailla on näin hyvä kangasmaku!

Putkirunkoinen nojatuoli

Innostun itse helposti vanhoista putkirunkoisista tuoleista, joten olikin mukavaa saada verhoilutyöksi näin komea nojatuoli. Tuoli on arviolta 50-luvun loppupuolelta ja verstaalle saapuessaan täysin alkuperäisessä kuosissa. Vanha pehmustus, joka sisälsi vaahtokumia ja harmaavanua meni vaihtoon ja tiikki käsinojat hiottiin ja käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla. Kankaaksi valikoitui upea Harlquinin kuviosametti.

50-luvun ruokapöydän tuolit

Ensimmäinen Verhoomo Kotosalla -vuosi on ollut aika nojatuoli painotteinen, mutta nyt alkusyksystä verhoiltavana on käynyt myös useampi ruokapöydän tuoli. Ehdottomasti suuritöisin ja hienoin setti ovat olleet nämä 50-luvun kauniit tuolit, joihin tehtiin koko remontti puuosien pintakäsittelystä lähtien. Olen kovin yrittänyt pitää pintakäsittelytyöt pelkissä käsinojissa ja jaloissa, mutta nyt tuli taas otettua vähän isompi urakka työn alle. Onneksi elokuun lopusta löytyi muutama oikein aurinkoinen päivä, jolloin kävin pihalla hiomassa runkoja. Puuosat käsiteltiin Osmo colorin öljyvahalla, värisävynä valkotammi. Kankaana on upea Scion Fabricsin Enola, joka hohtaa vaaleanpunaisen ja harmaan sävyissä.

Itse olen aivan hirmu tyytyväinen tuolien lopputulokseen, vaikka olihan näissä melkoinen homma. Nyt olen taas sillä linjalla, että pintakäsittelytyöt pidetään mahdollisimman pieninä. Seuraava työ onkin lähdössä muualle ruiskumaalaukseen. Viimeisenä kuvana on asiakkaani lähettämä kuva tuoleista ennen kunnostusta.

60-luvun nojatuolit

Verhoomolta on valmistunut nyt alkusyksyn aikana kiinnostavia tuoleja toisensa jälkeen, joten pitää alkaa niitä tänne blogiin vähän tiheämmin päivittämään. Tämä tuolikaksikko 60-luvulta muistuttaa hiukan Hiort af Ornäsin Caravelle-tuolia, mutta valitettavasti näistä ei löytynyt mitään merkintöjä edes verhoilun alta. Toisessa tuolissa oli vanhastaan ruskea vakosametti ja toisessa vihreä kukkakangas. Tuolien pehmusteita uusittiin ja nyt haluttiin kankaaksi tyylikästä tummaa. 

Ilmari Lappalaisen nojatuoli

Ilmari Lappalaisen Askolle 1959 suunnittelema nojatuoli kävi verhoomolla kunnostautumassa ja uudeksi väriksi valikoitui upea keltainen. Vanhat askolette -pehmusteet saivat myös väistyä ja käsinojiin siveltiin vähän tiikkiöljyä.

Verstaalla odottaa muutama muukin Lappalaisen nojatuoli verhoiluvuoroaan ja näyttää siltä, että kyseisen suunittelijan suosio yltyy. Tästä nojatuolista löysin kuvan ja tietoa Askon 1980 julkaistusta kirjasta.

Vanha keinutuoli

Verhoomoni täytti alkukesästä vuoden enkä ehtinyt sitä mitenkään juhlistamaan, koska alkukesästä minulla oli useita kiireellisiä verhoilutöitä veneenpenkeistä ravintolan sohviin. Lisäksi meillä alkoi talossa julkisivuremontti ja olen epätoivoisesti yrittänyt jossain välssä kunnostaa myös ikkunoita. Vuoden sisällä on huhkittu töitä hihat heiluen ja nyt elokuun alkupuolella verstaalle on taas kertynyt mukavasti hienoja tuoleja odottamaan verhoiluvuoroaan. 

Vuoden sisällä minulla on ollut kolme samantapaista vanhaa 30-luvun keinutuolia verhoiltavana ja kaikista on tullut ihan eri näköisiä. Tämän tuolin asiakkaani oli pelastanut mummolastaan ja tuoli olikin päässyt aika huonoon kuntoon. Kaikki täytteet menivät vaihtoon ja Wanhan Restauroinnin Susanna korjasi hienosti jalaksesta puutuvan palasen. Mustavalkoinen Scion-merkin kangas on yksi suosikeistani ja olikin kivaa päästä verhoilemaan sillä. Ensi kuussa on taas luvassa samaa kangasta eri sävyssä. Aiemmin verhoilemani keinutuolit löytyvät täältä ja täältä.