Nyt päästään taas oman tuolihankintani pariin. Tulin viime kesänä ostaneeksi nojatuolin, joka ei lehmäkuosisessa keinonahkaverhoilussa paljoa silmää hivellyt, mutta mahdollisuudet upeaan ja veistokselliseen lopputulokseen olivat siltä istumalta selvät. Olen nähnyt tätä tuolimallia myytävän Yngve Ekströmin suunnittelemana Mingo-tuolina, jota valmistaa Swedese, mutta kyseinen tuoli on luultavammin kotimaista tuotantoa 1950-luvulta. En tiedä onko mallin lisenssit ostettu aikanaan Ruotsista vai onko tuoli suomalainen mukaelma Mingosta. Joka tapauksessa tätä tuolia löytyy korkea- ja matalaselkäisenä sekä puu- ja metallirunkoisena. Tämä kyseinen tuoli on korkealla selkänojalla ja metallirungolla.
Olen muutaman 50-60-luvun metallirunkoisen tuolin kunnostanut ja verhoillut ja haasteena niissä on ettei rungossa ole mitään kohtaa, johon voisi nitoa kiinnitykset. Verhoilun kaavoitus oli myös aika haastavaa. Suunnittelin sitä monta päivää mielessäni ja se kannatti sillä lopputulos onnistui aika hyvin. Kankaaksi valitsin villakankaan, jota on mukavaa työstää vaikeisiinkin muotoihin. Tällä kertaa päädyin Kvadratin Divina Melangeen. Puuosissa oli krakeloitunut ja kiiltävä lakka, joten se sai lähteä ja tilalle tuli tiikkiöljyä.
Tuoli löysi syksyllä itselleen uuden omistajan.
Aiemmin verhoomolla on käynyt vastaavilla puuosilla oleva sohva sekä matalaselkäiset nojatuolit.
Hieno lopputulos. Oletko ommellut verhoilun kaikki saumat käsin, vai onko osa koneella ommeltuja? Lisäksi onko nuo vyöt jousituksen lomassa joustamattomia? Minulla olisi samantyyppisellä rungolla olevat tuolit ja ensimmäinen versio verhoulusta ei miellytä silmääni.
VastaaPoistaKiitos! Istuimen pohjaa lukuunottamatta kaikki saumat ovat koneella ommeltuja. Istuimen sivukappoihin piirsin pahvikaavat ja selän kaavoitin suoraan rungosta. Selkä oli melko vaikea kaavoitettava, koska se kapenee ylöspäin ja tarkkoja mittoja rungosta oli vaikeaa saada. Lisäämäni vyöt ovat tekstiilikumivyötä eli ne ovat joustavia.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista