lauantai 10. helmikuuta 2018

Tukholman huonekalumessut

Tukholman huonekalumessut ovat taas tältä vuodelta tarkastettu. Reissussa olin perinteiseen tapaan Matiaksen sekä Saanan ja Ollin kanssa.

Viime vuoteen verrattuna messut tarjosivat aika vähän mitään uutta ja ihmeellistä. Hienoja huonekaluja sen sijaan riitti osastolta toiselle. Värejä oli käytetty runsaasti ja erityisesti mieleen tältä vuodelta jäivät persikka, ruskea sekä ruosteisen punertava oranssi. Muodot olivat pyöreitä ja linjakkaita, siron ja muhkean yhdistelmiä. Myös 80-luku ja Art deco sekä näiden kahden risteytys näkyivät jonkin verran. Suomalaiset huonekalut eivät yhtään kalvenneet muiden pohjoismaisten kilpailijoidensa rinnalla. Mielestäni meidän pitäisi olla paljon ylpeämpiä omista Suomessa valmistetuista huonekaluistamme eikä aina vain haikailla tanskalaisten perään. Viime vuoden messuraporttini löytyy täältä.

Tässä poimintojani messuilta:


Suomessa valmistetut Hiort af Ornäsin tuolit taisivat olla tänä vuonna ensimmäistä kertaa esillä Tukholmassa. Hyvältä näyttää!



Arne Jakobsenin klassikkosohva nähtiin tällä kertaa tumman vihreänä.



Tuolin alaosa oli ilmeisesti tarkoitettu lehtiä varten, mutta se voisi toimia myös kissan tai koiran pesänä.




Harmikseni tänä vuonna ei ollut niin paljon hehkuttamiani 70-luku tyylisiä palasohvia, mutta haluan silti uskoa että niitä vielä tullaan näkemään.



Värisuora Blå Stationin osastolla miellytti verhoilijan silmää.



Tämän tuolin esittelin myös viime vuonna ja nyt värinä on ajankohtainen persikka.



Punottuja yksityiskohtia oli tarjolla usealla osastolla kuten myös Adean uutuussohvassa.




Hans Olsenin Fried Egg -tuoli on päässyt uudelleen tuotantoon.



Sirot puiset hyllyt olivat myös hyvin edustettuina. Tästä hyllystä löytyi lisäksi erityisen hienot reunat.



Tämän vuoden suosikkituolini oli Nanna Ditzelin suunnittelema Mondial. Matias ei innostunut tästä yhtään. 



Hans J Wegnerin tuoli oli saanut ylleen lampaantaljan. Lampaantaljalla verhoiltu laiskanlinna on pyörinyt mielessäni jo jonkin aikaa.



Kaiken tyylikkyyden keskeltä löytyi myös näin villi osasto. Itse innostuin tästä täysin muista poikkeavasta näkemyksestä, mutta luulen että monelle messukävijöistä tämä oli aivan liikaa.



Fritz Hansenilla tiedetään, että nude ja koko seinän mittaiset samettiverhot puhuttelevat messukävijöitä.



Funkkismuodot ja -värit puhuttelivat erityisesti minua.



Kävin myös pallotuolin sisällä tutkimassa verhoilua.


2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia! Hauskaa että mainitsit tuon valtavirrasta poikkeavan ääripäänkin. Oltiin pyöritty jo tovi messuilla ja alkoi tuo värimaailma käydä puuduttavaksi niin sanoin ystävälleni että kunpa olisi jotain erilaista ja överiä, sellasesta tykkäisin! Ja sitten osuttiin tuohon osastolle! :D Aivan mahtavia yksityiskohtia! Silmiäni miellytti myös Nadja Wedinin suunnittelemat kuosit. Näyttivät kauniilta verhoiluissa. -Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samaa mietin itsekin. Vaikka messuilla oli tosi kauniita osastoja ja upeita värejä niin samankaltaisuus alkoi jossain vaiheessa puuduttamaan ja tämä ihan erilainen osasto erottuikin edukseen. Jotain erottautumista olisin ehkä kaivannut myös Greenroomin osastoilla , vaikka sielläkin kaikki jutut olivat tosi kauniita ja hienoja.

      Poista