Roskalavalöytö

Verhoilutöitä tehdessä käy usein niin, että tulee hankkineeksi tai löytäneeksi kivoja tuoliprojekteja, jotka myös jäävät ikuisiksi projekteiksi. Kaksi vuotta sitten kirjoitin innoissani tänne blogiin roskalavalöydöstäni. Jutun voi lukea täältä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin sain tämän uskomattoman löytöni vihdoin kunnostettua. Tämä johtui osittain myös siitä, että odottelin asiakastilauksiin kankaita ja yhtenä päivänä ei ollutkaan muuta hommaa kuin omaan tuoliprojektiin ryhtyminen.

Selkänojan kankaan alta löytyi myös lyijykynällä kirjoitettu Asko-merkki. Suunnittelijaa en tiedä, mutta Werner West tulee ensimmäisenä tuolista mieleen. Alkuperäinen kangas oli hyvin samantapainen kuin tämä uusi tumman vihreä villakangas.

Kilta-tuoli

Martelan Kilta-tuoli on klassikko, joka pitää pintansa ja onkin varmasti monen verhoomon vakioasiakas. Tuolin verhoilu koostuu aika monesta eri palasesta ja muistankin ensimmäistä kertaa Kiltaa verhoillessa olleeni hämilläni kaikkien pienten palasten kanssa. Tummansininen ja musta villakangas sopivat näihin tuoleihin kuin nakutettu.

Kilta-tuolin on suunnitellut Olli Mannermaa vuonna 1955.

60-luvun parasta designia

Eilen valmistui yksi verhoiluhistoriani hienoimmista nojatuoleista. Tämä 60-luvun nojatuoli kävi läpi koko remontin pehmustuksista verhoiluun ja puuosien kunnostukseen. Tuolista tulee mieleen Hiort af Ornäs, mutta kyseessä taitaa olla joku muu esim. tanskalainen suunnittelija. Vinkkejä otetaan vastaan.

Myös kangas sopii ihan älyttömän hyvin tuoliin. Selkänojan verhoilussa oli hiukan haastetta ja alussa näytti siltä ettei kangas ikinä voisi taipua selän muotoihin. Onneksi villakangas on melko elastista ja loppujen lopuksi yllättävän pienellä veivauksella selvittiin. Viimeisessä bonus-kuvassa on lisäksi oma nojatuolini "möhkäle". Siinäpä melkoinen pariskunta!

Artek klassikkosohva

Verhoomolla on alkavan syksyn aikana tehty varsin mukavia kangasvalintoja. Tähän Artekin valmistamaan Ben af Schulten -sohvaan tuli petroolin sini-vihertävä villakangas, johon tykästyin niin paljon, että aloin jo itsellenikin suunnittelemaan jotain kyseisestä kankaasta. Aina välillä asiakkaat kyselevät millaisia huonekaluja kannattaa verhoiluttaa. Tähän kysymykseen on monta vastausta ja verhoilijan mielestä tietenkin kaikki kivat ja hyvänlaatuiset huonekalut kannattaa verhoilla. Vanhat Artekin huonekalut ovat klassikkoja, jotka kestävät aikaa eli niiden kohdalla vastaus on aina että kyllä kannattaa.

Olin laskenut kangasmenekin aika tiukoille ja niinhän siinä kävi, että toiseen käsinojatyynyyn ei kaikesta palojen asetteluyrityksistä huolimatta riittänyt kangasta. Niin pienestä jäi kiinni, että oikein harmittaa. Onneksi elämä jatkuu ja tilasin kangasta lisää.

50-luvun nojatuolit

Verhoomosta on valmistunut taas upean näköisiä tuoleja. Olen uskaltanut ottaa vastaan myös pintakäsittelytöitä nyt kun ilmat ovat vielä hyvät ja voin mennä hiomakoneen kanssa pihalle pölyttämään. Näissä 50-luvun nojatuoleissa oli alunperin niin kivan värinen kangas, että uusi kangas valittiin mahdollisimman lähelle vanhaa värisiävyä. Puuosat hiottiin ja vahattiin Osmo Colorin vahalla, jossa sävynä oli vaalea tammi.

Inspiraatio

Viikonloppuna kävimme Matiaksen kanssa Tukholmassa. Ohjelmaan kuului Belle and Sebastianin keikka, käynti museossa ja iltapäiväkahvit Bio Rion kahvilassa. Mihinkä sitä omalta mukavuusalueelta kannattaa poistua. Joskus harkitsin ihan vakavasti kahvilan perustamista ja paluuta ravintola-alalle. Tällöin Bio Rio olisi ollut kyllä ehtaa kahvila-inspiraatio ainesta. Nyt inspiroiduin ihan muuten vaan. 

Loppupään kuvat ovat Hallwylska museosta.

Retromeininki

Käväisin eilen verhoilijakolleekagani luona Marttilassa ja teimme kierroksen myös pienellä metsätorpalla. Torppa on alkujaan 1900-luvun alusta, mutta sisustus ehtaa 70-lukua. Oli mukavaa päästä tällaiselle aikamatkalle. Autenttista retrosisustusta on aina ilo katsella.